perjantai 15. maaliskuuta 2013

Antigua - Barbuda

5.3.2013
Antigua vaikutti sen verran mukavalta paikalta, että päätimme viettää siellä kokonaisen päivän. Miesväki teki aamutuimaan paikallisen rantapojan suosituksesta valokuvausretken satamalahtea reunustavalle mäelle. Mäki vaikutti niin matalalta, että sinne kävelisi nopeasti rantasandaaleilla. Vaikutelma osoittautui vääräksi... Alun selkeä ja leveä polku muuttui jyrkäksi ja osin hankalakulkuiseksi kun piti nousta kivien yli ja kallioreunoja pitkin. Maisemat ylhäällä kuitenkin palkitsiva tkiipeäjät. Mäen päältä näki koko satamalahden veneineen sekä mäen toiselle puolelle merelle. Harjanteella oli myös vanhojen linnoitusten raunioita. Polku jatkui ja jatkui edelleen ja kun kenkävalinta alkoi hiertää jaloissa, niin poikkesimme sivupolulle jolta pääsimme satamaan vievälle tielle. Alunperin lyhyeksi luulemamme kävely olikin kestänyt yli tunnin.

Olimme harkinneet veneen siirtoa saaren länsirannan Jolly Harbouriin mutta kun aamutoimet olivat venähtäneet, niin päätimme jäädä vielä yöksi English Harbouriin ja lähteä autolla kiertelemään saaren nähtävyyksiä ja etsimään ruokakauppaa. Harkitsimme auton vuokraamista (pikkubussi 100us$/päivä + pakollinen ajolupa kai muutaman kympin) mutta päädyimme ottamaan taksin, joka 150us$:lla lupasi kierrättää meitä 6 tuntia muutamassa nähtävyydessä sekä kaupassa. Taksi osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Tiet olivat todella huonosti viitoitettuja ja kun liikennekin oli vasemmanpuoleinen, niin autoilu olisi saattanut mennä nähtävyyksien katsomisen sijaan nähtävyyksien etsimiseen. Nähtävyyksiksemme valikoitui kaksi uimarantaa Half moon bay sekä Long bay. Half moon bay on maailman kauneimpien uimarantojen listoillekin päässyt kuun sirpin muotoinen pitkä valkohiekkainen uimaranta. Meidän rantanälkäämme še ei kuitenkaan täysin tyynnyttänyt. Teimme siellä ensin pikaiset pulahdukset, seurasimme paikallisen harppuunakaastajan kalanperkuuta  ja söimme hampurilaiset rannan ravintelissa. Seuraavaksi suuntasimme Long beachille snorklailemaan. Veden alta löytyi koralliriuttoja joiden välissä oli kapeita uimiseen sopivia kanavia. Vedessä uiskenteli paljon pieniä erivärisiä kaloja. Long beachilta suuntasimme taksikuskin suosittelemaan suureen kauppaan täydentämään ruoka- ja tarvikevarastojamme.

6.3.2013
Seuraavana aamuna jätimme Antiguan taakse ja otimme suunnan kohti samaisen valtion toista saarta Barbudaa. Pian lähdön jälkeen meitä vastaan tuli katamaraani joka alkoi tehdä outoja kevätjuhlaliikkeitä edessämme. Syyksi osoittautui kaksi valasta, ilmeisesti emo ja poikanen, jotka uiskentelivat aivan lähellämme. Ihastelimme pienen aikaa kameroiden kanssa näiden suurien luontokappaleiden uintia ja lähdimme jatkamaan matkaa. Lähes kaikille tämä oli ensimmäinen kohtaaminen valaiden kanssa. Päivä oli poikkeuksellisen pilvinen ja seurasimme päivän aikana ainakin kahden suuren saderintaman liikkeitä. Toinen ylitti Antiguaa lännestä ja saimme sen onnnistuneesti väistettyä kun kiersimme saaren itäkautta. Seuraava saderintama oli edessämme ylittäen ilmeisesti Barbudaa. Saarta emme kuitenkaan nähneet sen mataluuden sekä sateiden takia. Saderintamat muuttivat myös tuulia. Kaakkoinen sivumyötäinen vaihtui pohjoiseen eli vastatuuleksi lähestyessämme saderintamaa. Lyhyen purjehdushetken jälkeen jouduimme laskemaan purjeet ja konettelimme suurimman osan pitkästä päivämatkasta.

Suojaisan sataman/ankkuripaikan valinta osoittautui myös hankalasti muuttuvien tuulien takia. Barbudan etelärannikko olisi pohjoistuulelta suojassa mutta siellä olevat matalat riutata aiheuttaisivat omat hankaluutensa navigointiin ja ankkuripaikan löytämiseen. Pilvinen ja sateinen sää heikentäisi myös riuttojen näkymistä. Päädyimmekin jatkamaan saaren länsirannikolle jossa olisi yhdentoista mailin ranta (11 mile beach). Ranta olisi suojaton pohjoistuulella mutta arvelimme tuulen kääntyvän idän puolelle rintaman ylitettyä saaren. Arvelumme osoittautui oikeaksi ja onnistuimme myös väistämään tämänkin saderintaman. 11 mile beach osoittautui upeaksi paikaksi. Ilmeisesti n. 17km pitkä valkoinen (lähes) autio hiekkaranta. Ihmisiä ei rannalla näkynyt ja rakennuksikin oli vain muutama. Yksi hotelli kauempana pohjoisessa mutta ankkuroiduimme itse lähelle autiota rantabaaria jonka vieressä oli kalastajien maja. Rannalla oli ankkurissa vain pari muuta venettä joista toisessa oli Suomen lippu perässä. Ehdimme tehdä lyhyet uitisessiot ennen kuin saimme ihailla hienoa auringonlaskua.

7.3.2013
Seuraavana aamuna putputteli veneellemme kumivene, jossa oli suomalaisveneen pariskunta. Vaihdoimme kuulumisia. Kertoivat olevansa häämatkalla, vuoden sellaisella. Aikoivat purjehtia veneensä Kanadaan asti. Lyhyen rupatteluhetken jälkeen pariskunta lähti rantaan. Me laskimme oman kumiveneemme veteen ja miesväki suuntasi snorklusvälineiden kanssa läheiselle riutalle. Vedessä oli kuitenkin huono näkyvyys kun pohjoisen puolelta tulleet aallot olivat sekoittaneet merenpohjan hiekan liikkeelle. Lyhyen snorklailun jälkeen palasimme Thaleialle. Lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan rantaan. Ranta oli parin sadan metrin levyinen kannas jonka takaa löytyi saaren sisälaguuni, jonka toisella puolella oli saaren pääkaupunki. Laguunin yli pääsisi kalastajien veneellä mutta kalastajat eivät olleet paikalla.

Pyörittyämme rannalla hetken saapui laguuninpuoleiseen laituriin vene, jossa oli suomalaispariskunta sekä amerikkalaisperhe. Kuljettajana oli toinen rannan kalastajista. Kertoivat käyneensä katsomassa läheistä fregattilintuyhdyskuntaa sekä pääkaupungissa. Sovimme kalastajan kanssa samanlaisesta reissusta mutta toisessa järjestyksessä kun kalastajan piti päästä tankkaamaan veneensä kaupungissa. Hintaa miedän kuuden hengen reissulle tuli 190ec$. Laguunin ylitys sujui nopeasti moottoriveneellä ja kävimme tekemässä pienen kävelylenkin kaupungissa kun kalastaja kävi hakemassa autoll bensaa jostain. Kaupunki oli pieni eikä turisteja tai palveluja juuri näkynyt. Kun kalastaja oli saanut veneensä tankattua, lähdimme ajelemaan kohti laguunin pohjoisosassa olevaa lintuyhdyskuntaa. Avovesiosuuden jälkeen alkoi mangrovepuiden reunustama suistoalue ja pian alkoikin taivaalla näkyä tämän maan kansallislintuja eli fregattilintuja lukemattomin määrin. Kyseessä on maailman suurin fregattilintuyhdyskunta ja lintuja oli tuhansia. Saarella asui ihmisiä n. 1500 ja opaskirjan mukaan lintuja on kymmenkertainen määrä. Lintujen pesimäkausi oli kesken ja mangrovepuissa olevissa pesissä näkyi koiraita (punainen leukapussi), naaraita sekä untuvapeitteisiä poikasia. Lisäksi taivas oli täynnä lentäviä lintuja. Ajoimme veneellä ihan parin metrin päästä pesivistä linnuista eivätkä ne häiriintyneet meistä yhtään. Koko ajan kalastaja kertoi linnuista ja niiden elintavoista. Palasimme yhdyskunnasta takaisin kalastajien majalle ja jäimme vielä uimaan upealle paratiisirannalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti